Päivitetty 19.10.2025
Hevosten keskuudessa pyörii joka vuosi erilaisia tauteja. Tavallista hevosinfluenssaa, virusarteriittia ja ikävämpää pääntautia sekä herpesvirusta. Hevosilla on myös oma koronansa, jonka aiheuttamaan ähkyyn kuolee hevosia. Yleensä hevosten taudit eivät tartu ihmisiin, mutta sienen aiheuttama ihosairaus pälvisilsa on ns. zoonoosi eli se voi tarttua myös ihmiseen.
Pääntauti on bakteerin aiheuttama, helposti leviävä sairaus, joka aiheuttaa ikäviä oireita. Se muodostaa märkäpesäkkeitä leuan imusolmukkeisiin ja pahimmassa tapauksessa sisäelimiin.
Sairastuneet hevoset saattavat tartuttaa jopa 6 viikkoa paranemisen jälkeen, joten pääntauti aiheuttaa pitkien eristämisaikojen takia isoja taloudellisia kustannuksia. Varsoille tauti saattaa olla kohtalokas ja aikuisellekin hevoselle todella ikävä ja kuume lisää aina ähkyvaaraa.
Ikävää pääntaudissa on se, että osa hevosista jää oireettomiksi taudinkantajiksi. Arvioidaan että jopa 10% hevosista kuuluu tähän ryhmään. Stressitilanne, kuten esimerkiksi hevosen muutto toiseen talliin ja pitkä kuljetus usein laukaisevat bakteerin erittämisen.
Tarttuvista taudeista on ehdottoman tärkeä tiedottaa muille, vaikka kyseessä ei olisi varmistettu tapaus. Pitää muistaa, että kaikilla pääntauti ei aiheuta pientä kuumeilua tai köhimistä pahempia oireita. Silti hevonen on tartuttaja. Moni tapaus jää myös varmistamatta, sillä sierainnäytteiden otto tulee suhteellisen kalliiksi, eikä bakteeri välttämättä edes löydy näytteistä.
Siksi on tärkeää suhtautua kaikkiin oireileviin hevosiin vakavuudella, etenkin jos lähiseudulla on varmistettu pääntautitapaus.
Pääntautiin on rokotus, jota on nykyisin saatavissa myös Suomesta. Rokotteesta on hyviä kokemuksia Ruotsista ja Iso-Britanniasta, joissa se on ollut käytössä viiden vuoden ajan.
Jos tallissa on pääntautiin sairastunut hevonen tai kontaktia talleihin, jossa tautia on , kannattaa hevoset rokottaa. Samoin talleilla, jossa on suuri hevosten vaihtuvuus. Rokotteen on todettu estävän tartuntoja vielä siinäkin vaiheessa, että tallissa olisi jo sairas hevonen. Rokote ei vaadi erityislupaa.
Vuonna 2020 Hubertus oli hetkellisesti vapaaehtoisessa karanteenissa, kun odotettiin sierainlimanäytteiden tuloksia. Onneksi kyseessä oli vain tavallinen flunssa, vaikka sekin toki on harmillinen vaiva. Hubertuksen talli eristi nopeasti sairastuneet hevoset ja karsinoiden väliin teipattiin suojamuovit.
Hevosten hoitajat pukivat aina suojavaatteet hoitaessaan oireilevia tai altistuneita hevosia. Myös heppojen hoitojärjestyksessä oltiin tarkkoja, ensin terveet sitten sairaat.
Ulko-ovella oli vati, jossa vierailijat desinfioivat kengänpohjat virkon-liuoksessa mennessä ja tullessa.
Käsidesiä oli jokaisen karsinan edessä ja ihmisiä ohjeistettiin olemaan koskettelematta hevosia turhaan ja käyttämään jokaisella hepalla vain sen omia hoitotarvikkeita.
Talikot ja kottikärrytkin merkittiin ja sairastuneilla käytettiin eri välineitä kuin terveillä.
Myös vaatteet tuli vaihtaa käyntien välissä, jos vierali toisilla talleilla. Kenkiä unohtamatta. Terveiden hevosten lämpöjä seurattiin päivittäin, jotta eristys saatiin tarvittaessa aloitettua ajoissa. Pelätty pääntauti alkaa kuumeella ja jos hevonen saadaan heti tässä vaiheessa eristettyä , ei se ehdi tartuttaa muita. Hevonen alkaa erittää bakteeria vasta 1-2 vrk kuumeen nousun jälkeen.
Tiedotimme tilanteesta avoimesti ja pidimme ihmiset ajantasalla testien tuloksista ja tautitilanteesta tallissa.
Huolellisuus ja joidenkin mielestä jopa ylireagointi kannatti, sillä flunssasta päästiin ennätysnopeasti eroon ja sairastuneiden hevosten määrä saatiin rajattua. Lisäksi Hubertus pääsi jopa malliesimerkiksi tartuntatauteihin erikoistuneen eläinlääkärin luentoihin ja saimme paljon kehuja ammattimaisesta toiminnastamme.
Tässä linkkejä sivustoille, joissa lisää infoa ja eläinlääkäri Katja Hautalan fb-sivu Terve Talli kannattaa laittaa seurantaan! Siellä on aina viimeisimmän tutkimustiedon mukaiset toimintaohjeet. Tässä artikkelissa on hyödynnetty Katjan ammattitaitoa.
https://www.facebook.com/tervetalli
